Kerroin webinaarissa tiistaina 11. kesäkuuta tutkimuksesta, jonka tein osana maisterin tutkintoani tänä keväänä. Toteutin tutkimuksen englanninkielisenä nettikyselynä. Kysely sisälsi 29 väitettä liittyen esitysdesigniin ja vaikuttamiseen yleisesti. Kyselyyn vastasi 299 liike-elämän ammattilaista Suomesta ja ulkomailta.
Tosiin ja epätosiin väitteisiin vastattiin Likert-asteikon mukaisesti: täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, ei samaa eikä eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä. Käänsin vastaukset numeroiksi, ja sain näin luotua pisteluokat, joihin vastaajat jaettiin. Erityisen mielenkiintoista tässä on, millaiset ammattilaiset ylsivät keskimääräiseen tai korkeampaan tulokseen.
Tavoitteeni oli tutkia, kuinka hyvin ammattilaiset tuntevat esitysdesignin periaatteita, ja onko, esimerkiksi, tiettyjen työroolien välillä huomattavia eroja tiedon tasossa. Yleisesti ottaen tiedon taso on hyvä, mutta se voisi myös olla paljon parempi.
Tämä on aihe, josta kaikkien tulisi olla kiinnostuneita, sillä omien ideoiden myyminen on jokaisen tehtävä rooliin katsomatta.
Kenties sillä on yhteys myös johtotehtäviin pääsyssä, kuten kirjoituksen loppupuolella tulet näkemään, kun kerron, mitkä 5 taustatekijää saattavat ennustaa ammattilaisen kykyä luoda tehokkaita esityksiä.
Mitkä 5 esitysdesignin periaatetta on syytä oppia?
Väitteistä 11 jakoi vastaajien mielipiteitä erityisen paljon. Seuraavaksi jaan niistä 5 esitysdesignin periaatetta, joita on erityisen tärkeä käsitellä.
TRUE: “Everyone wants a presentation to include for example video, a demonstration or audience participation.”
Yli puolet vastaajista, lähes 53 prosenttia, olivat jokseenkin tai täysin eri mieltä siitä, että kaikki haluavat esityksen sisältävän esimerkiksi videoita, demonstraatioita tai yleisön osallistamista. Huomattava osuus vastaajista, 21 prosenttia, ei ollut samaa eikä eri mieltä väitteen kanssa.
Loput, hieman yli 26 prosenttia osuivat oikeaan: tiedostamme sitä tai emme, osaamme pyytää sitä tai emme, pidämme esityksistä, jotka herättelevät meitä. Hyviä keinoja ovat muun muassa yllä mainitut. Ilman niitä, olemme puoliunessa noin 10 minuutin jälkeen, ja heräämme vasta esityksen viimeistä 5 minuuttia varten – siis, jos meidät herätetään.
TRUE: “A presentation has more in common with cinema than with a document.”
Lähes 53 prosenttia, eli hieman yli puolet vastaajista olivat jokseenkin tai täysin samaa mieltä, että esityksillä on enemmän yhtäläisyyksiä sarjakuvien ja elokuvien, kuin dokumenttien, kanssa. He ovat oikeassa! Esitykset ovat parhaimmillaan pääasiassa visuaalisia, sisältäen kuvia ja videoita, ja vain vähän tekstiä. Lopuista vastaajista noin puolet olivat jokseenkin tai täysin eri mieltä väitteen kanssa, ja puolet eivät olleet samaa eikä eri mieltä.
FALSE: “Charts always make a main point clearer.”
Koko kyselyssä, väite siitä, että kaaviot tekevät pääviestistä aina selkeämmän, jakoi vastaajien näkemykset kaikista tasaisimmin vastausvaihtoehtojen välillä. Vastaajista lähes 33 prosenttia oli totuuden jäljillä ollessaan jokseenkin tai täysin eri mieltä; hieman yli 29 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä; ja, lähes 38 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä.
Kaaviot ja taulukot voivat auttaa pääviestin välittämisessä – se on totta. Usein kuitenkin niissä on, kalvon tai esityksen tavoitteen kannalta, niin paljon epäoleellisia elementtejä tai tietoa, että pääviesti hukkuu niin sanottuun kaavioroskaan (eng. chart junk), eikä pääse loistamaan läpi. Tästä pääsemme seuraavaan väitteeseen.
FALSE: “Highlighting the most important thing on a slide without dimming other elements is enough.”
Väite siitä, että tärkeimmän asian korostaminen kalvolla riittää, himmentämättä muita elementtejä, sai koko kyselyssä, toiseksi eniten epävarmoja vastauksia; kaikista vastaajista lähes 39 prosenttia eivät olleet samaa eikä eri mieltä. Jokseenkin tai täysin eri mieltä – tässä tapauksessa oikeassa – oli lähes 34 prosenttia vastaajista. Loput, eli hieman yli 27 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä.
Korostamisen keinot loppuvat joskus kesken, tai on hyvä jättää kesken, jotta kalvo tai esitys ei mene mauttomuuden puolelle. Tällöin korostettuja asioita, ja asiaasi, auttaa, kun himmennät muita elementtejä ja poistat kaavioroskan, näin vähentäen viestinnällisen melun minimiin.
FALSE: “Tables with numbers or text are processed
by the visual system.”
Hieman yli puolet, lähes 51 prosenttia, oli väärässä ollessaan jokseenkin tai täysin samaa mieltä väitteen kanssa, joka toteaa, että visuaalinen järjestelmämme käsittelee taulukot, joissa on numeroita tai tekstiä. Noin 36 prosenttia ei ollut samaa eikä eri mieltä. Selkeä vähemmistö oli oikeilla jäljillä; hieman yli 13 prosenttia, oli jokseenkin tai täysin eri mieltä.
Taulukot luetaan, eli käsitellään sanallisella järjestelmällämme. Vaikka taulukot voivat toimia hyvin jonkin asian selkeässä esittämisessä, se ei ole sellainen visuaalinen elementti, jonka käsittelemme visuaalisesti. Taulukot luetaan kuin teksti, aloittaen, länsimaisessa kontekstissa, vasemmalta ja ylhäältä, edeten rivi tai kolumni kerrallaan. Jos taulukko sisältää paljon tekstiä tai numeroita, on vaarallista näyttää se kerralla kokonaan. Yleisön on hyvin vaikea vastustaa sen lukemista alusta loppuun, samalla unohtaen kuunnella sinua.
Mitkä 5 taustatekijää ennustaa kykyä luoda tehokkaita esityksiä?
Tutkimuksessa kysyttiin kaiken kaikkiaan 12 taustakysymystä vastaajan roolista, työympäristöstä ja demografisia tietoja. Kyselyssä korkeimmat pisteet saaneita vastaajia yhdisti erityisesti viisi taustatekijää: koulutus, rooli, yrityksen koko, esimiesvastuu, ja omien esitysten teko itse.
Koulutus: maisterin tutkinto
Vastaajista, joilla on maisterin tutkinto, 67 prosenttia sai ainakin keskimääräisen tai korkeamman tuloksen kyselyssä. Vastaajista, joilla on alempi korkeakoulututkinto, lähes 60 prosenttia ylsi samaan.
Myös maistereita korkeammin koulutettujen tulokset olivat hyviä, joukkona heistä vain 50 prosenttia ylsi keskimääräisestä korkeaan tulokseen. Sen sijaan, kun tarkastellaan ainoastaan korkeinta pisteluokkaa, alemmalla korkeakoulututkinnolla varustetuista lähes 12 prosenttia ylsi siihen, ylemmällä korkeakoulututkinnolla lähes 15 prosenttia ja sitä korkeammalla 20 prosenttia.
Rooli: yleisjohdossa, myynnissä tai viestinnässä
Erityisen hyvin kyselyssä pärjäsivät vastaajat yleisjohdon, myynnin ja viestinnän rooleissa. Näissä rooleihin jaetuissa ryhmissä vastaajista 67-76 prosenttia sai keskimääräisen tai korkeamman tuloksen, samaan aikaan korkeimmassa pisteryhmässä heistä oli yli 14-18 prosenttia, ja 0-5 prosenttia alimmassa pisteryhmässä.
Myös markkinointi- ja asiantuntijarooleissa oli paljon hyviä tuloksia, mutta niissä ei aivan ylletty yllä mainittujen tasolle. Markkinoinnin ihmisistä lähes 58 prosenttia ylsi keskimääräiseen tai korkeampaan tulokseen, ja hieman yli 8 prosenttia korkeimpaan tulokseen.
Asiantuntijoilla, joilla on asiakas- tai myyntivastuu, vastaavat luvut olivat 51 prosenttia ja hieman yli 20 prosenttia. Jälkimmäinen luku on vaikuttava, mutta ryhmänä asiantuntijoista kuitenkin puolet jäivät alle keskimääräisen pistemäärän.
Yrityksen koko: mitä pienempi sen parempi
Karrikoiden voisi sanoa, että mitä pienempi yritys, sitä paremmin sen työntekijät tunsivat esitysdesignin periaatteita. Kun yhdistämme yrittäjät, freelancerit ja start-upeissa työskentelevät henkilöt yhdeksi ryhmäksi, voimme todeta, että lähes 71 prosenttia heistä sai keskimääräisen tai korkeamman pistemäärän. Samaan suoritukseen ylsi hieman yli 62 prosenttia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä työskentelevät, ja lähes 59 prosenttia suurissa yrityksissä työskentelevät.
Esimiesvastuu ja esitysten tekeminen itse
Vastaajista, joilla on esimiesvastuu muista ihmisistä, 68 prosenttia sai keskimääräiset tai korkeammat pisteet, kun vastaavasti lähes 57 prosenttia ei-esimiehistä, ylsi samaan.
Omat esityksensä tekevistä vastaajista lähes 63 prosenttia sai keskimääräiset tai korkeammat pisteet. Heistä, jotka saavat esityksensä enemmän tai vähemmän annettuna yritykseltä, hieman yli 56 prosenttia ylsi samaan.
Voimmeko siis olettaa – suoristaen mutkia – että,
- Jos sinulla on maisterin tutkinto
- Jos olet yrityksen yleisessä johdossa, myynnissä tai viestinnässä
- Jos olet freelancer, yrittäjä, tai start-upissa töissä
- Jos sinulla on esimiesvastuu’
- Jos teet esityksesi itse
tunnet esitysdesignin periaatteet jo aika hyvin?
Mikäli näin on, älä tyydy siihen, vaan paranna kilpailukykyäsi entisestään!
Yhdessä blogipostauksessa ei pysty kertomaan kaikkia mielenkiintoisia teorioita ja tuloksia, jotka tutkimukseni käsittää. Suosittelen lukemaan aiheesta lisää, mikäli aihe kiinnostaa enemmänkin.