Viimeisen reilun viikon aikana olen ollut osallistujana kahdessa seminaarissa ensin tiedon visualisointia käsittelevässä Tieto näkyväksi -seminaarissa ja sitten joukkuehengen merkitystä johtamisessa käsittelevässä Talouden Timeout -seminaarissa (omat muistiinpanoni seminaarista tässä Haiku Deckissa). Varsinkin jälkimmäisessä puhujakaarti oli keskimäärin erittäin kouliintunutta – lähes kaikki puhujat toimivat asemassa, jossa vahvan asiaosaamisen lisäksi vaaditaan kykyä johtaa ihmisiä sanojen ja puheen avulla.
Molemmissa seminaareissa huomion kiinnitti se, että keskimäärin puheiden ja esitysten lopetukset olivat ohuita. Hyvän aloituksen ja mielenkiintoisen asiaosuuden jälkeen esityksen aikaraja tuli vastaan ja lopetus oli pahimmillaan töksähtävä “se oli siinä”. Tuntui kuin esittäjä johdattaisi kuulijaansa kohti uutta maailmaa huojuvan riippusillan yli ja päästäisi kädestä irti muutama metri ennen maalia.
Lopetus on presentaation tärkein osuus
Lopetus on presentaation tärkein osuus. Miksi? Koska varsinkin seminaariympäristössä esitystä ei voi kelata taaksepäin ja palata takaisin tärkeään kohtaan, on lopetus se osuus, jonka yleisö kuulee viimeiseksi ja muistaa parhaiten. Lopetuksella on suuri merkitys esityksen sanoman perille saamisessa ja uuden ajatuksen tai asenteen istuttamisessa yleisöön.
Lopetuksella on kolme keskeistä tehtävää
- Kerrata esityksen avainviestit – syynä juuri se, että yleisö ei voi kelata esitystä taaksepäin ja, että ihmisen kyky omaksua tietoa lyhyessä ajassa on hyvin rajallinen.
- Osoittaa asian merkitys laajemmassa viitekehyksessä ja tarve toimintaan – miksi on tärkeää toimia tai ajatella jollain uudella tavalla
- Kehottaa yleisöä toimintaan – presentaatiolla tulisi aina olla tavoite muuttaa yleisönsä ajattelua tai toimintaa jollain tasolla, lopetuksessa esittäjän kannattaa kertoa se hyvin konkreettisesti yleisöllensä.
Esimerkkejä hyvistä lopetuksista
Kim Rees – Tieto Näkyväksi -seminaari
Kahdessa käymässäni seminaarissa ehdottomasti parhaiten esityksensä lopetti Periscope yhtiön perustaja Kim Rees kertomalla tiedon visualisoinnin merkityksestä poimimalla USA:n ampumakuolemien visualisoinnista yhden yksittäistapauksen – yksivuotiaan pojan. Tiedon visualisoinnin ansiosta tämä yksittäistapaus ei jää pelkäksi riviksi FBI:n tilastoissa, vaan ihmiset voivat nyt nähdä kuinka monta vuotta tältäkin lapselta jäi elämättä. Tuskin kukaan yleisössä pystyi kiistämään tiedon visualisoinnin merkitystä ampumakuolemien konkretisoimisessa ja muutoksen aikaan saamisessa. Tuskin kukaan oli haluton toimimaan puhujan haluamalla tavalla.
Winston Churchill – We Shall Fight on the Beaches -puhe
Kolmas esimerkki tulee hieman eri sarjasta – onhan Winston Churchill yksi viime vuosisadan parhaita puhujia. Tässä puheessa Englannin parlamentin alahuoneelle on hyvin vahva kehotus toimintaan ei pelkästään huoneessa oleville, vaan myös laajemmalle yleisölle brittiläiselle kansalle ja Brittien liittolaisille. Lopetus käyttää toistoa tehokeinona, joka takoo puheen viestin perille vastaanottajille.
Yhteenvetona – lopetus määrittelee siis hyvin pitkälti koko esityksen vaikutuksen – saatko esitykselläsi aikaan muutoksen yleisösi käyttäytymisessä ja asenteissa, vai unohtuuko sisältö heti neuvotteluhuoneesta tai seminaaritilasta ulos astuessa. Lopetuksen kolme tärkeää tehtävää on kerrata esityksen avainviestit, osoittaa merkitys laajemmassa viitekehyksessä ja kehottaa toimintaan. Ensi kerralla valmistellessasi presentaatiotasi tai muuta esitystäsi, huomio nämä kolme näkökulmaa esityksen lopetuksessa. Ilman hyvin mietittyä lopetusta jätät yleisön huojuvalla riippusillalle.
Kun haluat omasta presentaatiostasi vaikuttavan – ota yhteyttä!
Timo Sorri, timo.sorri(a)havain.fi, puh. 040 040 7611