Oli kyseessä sitten Suomen euroviisumenestymättömyys tai Metson jakautuminen kahteen yritykseen, ihmiset tarvitsevat vastauksen kysymykseen “miksi näin tapahtui?”. Ihmisen aivot ovat luontaisesti taipuvaiset löytämään asioille ja tapahtumille merkityksen ja tarina on siihen voimakas keino.
Aivojen tulkitsija-alue janoaa tarinaa
Kalifornian yliopiston psykologian professori, Michael Gazzaniga, kertoo alla olevassa videossa tutkimuksestaan, jossa hän tutki potilaita, joilla aivopuoliskojen välillä hermoimpulsseja välittävä aivokurkiainen oli poistettu.
Tutkimuksessa potilaalle annettiin tehtävä, joka oli suunnattu oikealle, kokonaisuuksiin ja käsitteisiin erikoistuneelle, aivopuoliskolle. Tehtävän tavoitteena oli johtaa potilas toimintaan ja kysyä potilaalta sitten kysymys “miksi toimit noin?”. Vaikka lähtökohtaisesti vasemmalla loogiseen päättelyyn ja puheen prosessointiin erikoistuneella aivopuoliskolla ei voinut olla tietoa toimintaan johtaneesta impulssista, potilas pystyi antamaan selityksen käytöksellensä. Itse asiassa potilas keksi selityksen käytöksellensä.
Löydöksenä oli, että ihmisen aivoissa on alue, jota tutkijat kutsuvat “tulkitsijaksi”, jonka tehtävänä on antaa syy ja merkitys käytöksellemme ja ympärillämme tapahtuville asioille. Jos aivot eivät välittömästi löydä syytä ja merkitystä, niillä on taipumus keksiä itse tarina, joka antaa sen.
Jos ajattelet esimerkiksi tyypillisen sadun perusrakennetta 1. päähenkilöiden esittely 2. alkuasetelma 3. ongelma 4. ratkaisu 5. mitä päähenkilöille tapahtui sitten 6. mikä oli tarinan opetus niin näet, että se on kuin nakutettu aivojen tulkitsija-alueelle.
Tarinan troijalainen saa yleisön suojauksen laskemaan
Jonathan Gottschallin artikkeli Fast Companyssa vahvistaa Gazzanigan päätelmiä tarinoiden merkityksestä ihmisaivoille.
Results repeatedly show that our attitudes, fears, hopes, and values are strongly influenced by story. In fact, fiction seems to be more effective at changing beliefs than writing that is specifically designed to persuade through argument and evidence.
Miksi tarina toimii sitten paremmin kuin faktoihin ja dataan pelkästään perustuva argumentaatio? Gotschall vertaa tarinan merkitystä viestin välittäjänä Troijan hevoseen: kun ihminen paneutuu tarinaan, hänen kykynsä kritiikkiin ja skeptisyyteen esittäjää kohtaa laskee. Aivot avautuvat kertojan agendalle kuten Troijan muurit avautuivat kreikkalaisten lahjahevoselle.
Tätä tarinan lahjahevosen voimaa voi käyttää pahaan tarkoitukseen – kuten Troijan tapaus osoittaa, mutta myös hyvään – kuten yleisön saattamiseen suopeaksi ja merkityksen antamiseen asiasisällölle. Tarinan avulla voit siis laskea yleisön suojauksen ennen kuin ujutat sisään asiatodisteiden ja fakta-argumentaation armeijan oman kantasi perusteeksi.
Ensi kerralla esitystä suunnitellessasi mieti:
- minkä muutoksen haluat saada aikaan yleisössä?
- millä tarinalla voit antaa merkityksen asiasisällölle ja tarvittavalle muutokselle?
- miten voisit tehdä esityksen rakenteesta kokonaisuudessan tarinanomaisen?
Tarina – koska aivomme ovat niiden arvoiset.